Uutiset
EASA: Hallinnan menetys on yksityislentämisen keskeisiä riskejä
Hallinnan menetys on pienkoneiden ja purjelentokoneiden keskeinen riski Euroopassa. EASAn vuoden 2025 turvallisuuskatsauksen mukaan ei-kaupallisessa lentotoiminnassa muilla kuin vaativilla moottorilentokoneilla sattui 21 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 40 ihmistä. (easa.europa.eu)
Julkaisija PrivatePilot.NEWS · julkaistu 7. marraskuuta 2026 · 07:00 UTC
EASAn Annual Safety Review 2026 tarkastelee Euroopan lentoturvallisuutta vuonna 2025 ja vertaa kehitystä kymmeneen edeltävään vuoteen. Raportin julkaisupäivä on 22. lokakuuta 2026, ja EASA esitteli sen 26. lokakuuta. Lähes kaikilla ilmailun osa-alueilla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ja kuolleiden määrät olivat kymmenvuotiskeskiarvon tasolla tai sen alapuolella, mutta kehitys vaihteli toimintamuodoittain. (easa.europa.eu)
Luvut ovat absoluuttisia määriä, eivät onnettomuustaajuuksia. Osa-alueiden rajaukset ja toiminnan määrä vaihtelevat. Luvuilla ei siksi voi suoraan vertailla eri ilma-alustyyppien ja toimintamuotojen riskejä. (easa.europa.eu)
Pienkoneiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät
Ei-kaupallisessa lentotoiminnassa muilla kuin vaativilla moottorilentokoneilla kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 21 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 40 ihmistä. Lisäksi kirjattiin 135 onnettomuutta, joissa kukaan ei kuollut, 31 vakavaa vaaratilannetta ja 16 vakavasti loukkaantunutta. (easa.europa.eu)
Edellisvuonna kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 25 ja kuolleita 44. Luokkaan kuuluvat muun muassa yksityis- ja koululentotoiminnassa käytetyt sertifioidut pienkoneet. Ultrakevyet lentokoneet käsitellään erikseen, eivätkä ne sisälly näihin lukuihin.
Yleisimpiin tapahtumaluokkiin kuuluivat poikkeava kosketus kiitotiehen, muut tekniset viat kuin moottoriviat, kiitotieltä suistuminen ja moottoriviat. Monet onnettomuudet, joissa kukaan ei kuollut, liittyivät koviin laskuihin, pomppulaskuihin, nokkatelineen pettämiseen tai kiitotieltä suistumiseen sivutuulessa.
Hallinnan menetys korostuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa
Hallinnan menetys on EASAn vuosien 2023–2025 arviossa ei-kaupallisen pienkonelentämisen suurimmaksi arvioitu riskialue. Seuraavina ovat törmäys maastoon, yhteentörmäys ilmassa ja kiitotieltä suistuminen. (easa.europa.eu)
Viisivuotiskaudella 2020–2024 hallinnan menetys lennon aikana liittyi 58:aan kaikkiaan 129:stä kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta, jotka sattuivat ei-kaupallisessa toiminnassa muilla kuin vaativilla moottorilentokoneilla. Onnettomuuksien tapahtumakulkuihin sisältyi muun muassa sakkauksia, syöksykierteitä ja hallinnan menetyksiä korkeuksilla, joilla miehistö ei ehtinyt palauttaa hallintaa ennen törmäystä. Myös ohjatun ilma-aluksen törmäys maastoon oli merkittävä onnettomuusluokka.
Vuoden 2025 kaikkiaan 21:stä kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta kymmenen oli yhä luokiteltu tuntemattomiksi tai määrittämättömiksi. Vuoden jakaumaa onnettomuusluokittain on siksi tulkittava varoen. Riskiarvio kattaa lisäksi sekä onnettomuudet että vaaratilanteet ja ottaa huomioon sen, kuinka vakava lopputulos olisi voinut olla – ei vain toteutuneita vahinkoja.
Ultrakevyiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyivät
Mikro-/ultrakevyiden lentokoneiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi vuoden 2024 yhteensä 22:sta 34:ään vuonna 2025. Kuolleiden määrä nousi 32:sta 48:aan. Samalla onnettomuudet, joissa kukaan ei kuollut, lisääntyivät 121:stä 135:een ja vakavasti loukkaantuneiden määrä 17:stä 26:een.
Luvut koskevat raportoituja tapahtumia EASAn jäsenvaltioissa rekisteröidyillä lentokoneilla. Ilman vertailukelpoista lentotoiminnan määrän mittaria kasvu ei yksin osoita, että riski lentoa tai lentotuntia kohden olisi kasvanut.
Hallinnan menetys yhdeksässä purjelennon 15:stä kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta
Purjelennossa sattui 15 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 16 ihmistä, 60 onnettomuutta, joissa kukaan ei kuollut, ja seitsemän vakavaa vaaratilannetta. Hallinnan menetys liittyi yhdeksään kaikkiaan 15:stä kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. (easa.europa.eu)
Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi vuoden 2024 yhteensä 12:sta, mutta jäi yhä kymmenvuotiskeskiarvon alapuolelle. Sakkaus ja syöksykierre lentoonlähtövaiheessa, liikehtiminen matalalla ja lentäminen vuoristossa ovat keskeisiä riskitekijöitä. EASA huomauttaa samalla, että kirjattujen purjelento-onnettomuuksien väheneminen voi liittyä myös toiminnan vähenemiseen.
Muun ilmailun haasteet vaihtelevat
EASA-operaattorien kaupallisessa ilmakuljetuksessa vaativilla lentokoneilla kuoli kahdeksan ihmistä yhdessä lentotaksitoiminnan onnettomuudessa. Lisäksi kirjattiin 16 onnettomuutta, joissa kukaan ei kuollut, 51 vakavaa vaaratilannetta ja 17 vakavasti loukkaantunutta. Turbulenssi ja lentokoneportaita pitkin poistuttaessa sattuneet tapahtumat olivat vakaviin henkilövahinkoihin vaikuttaneiden tekijöiden joukossa. (easa.europa.eu)
Maailmanlaajuisesti suurten lentokoneiden kaupallisessa matkustaja- ja rahtiliikenteessä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä laski vuoden 2024 yhteensä 14:stä yhdeksään vuonna 2025. Kuolleiden määrä nousi silti 304:stä 437:ään. Yksittäiset suuronnettomuudet voivat siten kasvattaa kuolleiden määrää myös vuonna, jolloin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vähemmän.
- Helikopterit: Yhteensä yhdeksän kuolemaan johtanutta onnettomuutta ja 18 kuollutta. Hallinnan menetys, huono näkyvyys, tahaton joutuminen mittarilento-olosuhteisiin, matala lentokorkeus ja vaativa maasto ovat keskeisiä riskitekijöitä.
- Ilmapallot: Yksi kuolemaan johtanut onnettomuus ja 13 onnettomuutta, joissa kukaan ei kuollut. Kovat laskut olivat yleisimpiä, mutta lennonaikaiset törmäykset esteisiin vaikuttivat eniten kokonaisriskiarvioon.
- Droonit: 27 onnettomuutta, joissa kukaan ei kuollut, ja 12 vakavaa vaaratilannetta. Kukaan ei kuollut, mutta kaksi ihmistä loukkaantui vakavasti. Raportoinnin rajoitusten vuoksi tilasto ei anna kattavaa kuvaa toiminnasta.
- Lentoasematoiminta ja maahuolinta: Raportin rajauksen puitteissa kuusi onnettomuutta, joissa kukaan ei kuollut, ja kaksi vakavaa vaaratilannetta. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut vakavasti.
- Ilmaliikennepalvelu: Neljä vakavaa vaaratilannetta eikä yhtään onnettomuutta rajatussa kaupallisen ilmakuljetuksen tilastossa, jossa palvelu oli myötävaikuttavana tekijänä. Yhteentörmäykset ilmassa ja kiitotiellä olivat edelleen keskeisiä riskialueita.
Yhä useampi valvontapoikkeama oli avoinna määräajan jälkeen
Vuoden 2025 lopussa 51 turvallisuuteen liittyvää poikkeamaa oli ollut avoinna yli kolme kuukautta korjausmääräajan jälkeen, kun edellisvuonna määrä oli 26. Esille nostettuja haasteita ovat tarkastajapula, henkilöstön suuri vaihtuvuus sekä puutteet sertifioinnissa ja jatkuvassa valvonnassa.
Katsaus on osa eurooppalaisen turvallisuustyön ja European Plan for Aviation Safety (EPAS) -suunnitelman tietopohjaa. Analyysien on tarkoitus auttaa tunnistamaan riskejä ja priorisoimaan toimenpiteitä ilmailun eri osa-alueilla. (easa.europa.eu)
Turvallisuuskehityksen arvioinnissa onnettomuuslukuja on tarkasteltava yhdessä lentotoiminnan määrän, raportointiasteen, käynnissä olevien tutkintojen ja tapahtumien mahdollisten seurausten kanssa. Kirjattujen onnettomuuksien pienempi määrä ei itsessään osoita pienempää riskiä lentoa kohden.
Lue raportti
Katsauksen mukana julkaistaan ensimmäistä kertaa erillinen kuusisivuinen yhteenveto. Se kokoaa keskeiset luvut ja turvallisuusriskit lentokoneilla harjoitettavasta kaupallisesta ilmakuljetuksesta, roottori-ilma-aluksista ja yleisilmailusta. (easa.europa.eu)
Lähde ja koko raportti: Lataa EASA Annual Safety Review 2026 (PDF). Katso myös EASAn kuusisivuinen tiivistelmä (PDF).
